Center for mindfulness

Rentoutus ja stressinhallinta

hyväksyvän tietoisen läsnäolon avulla

Tie tasapainoisempaan tulevaan!

Liisa Lautamatti
Läsnäoloa harjoittamassa

Taas kotona. Olen palannut kotiin viikonloppukurssilta. Oloni on kuin pitkältä ulkomaanmatkalta palatessa: Ai tämmöinenkö kotini olikin? Mikäs olikaan se kahvinkeittorutiini? Olenko minä se sama --? – En taida ihan olla. Olen hetken ajan katsonut itseäni ja elämääni erityisellä tavalla, erityisen läheltä. Erikoista oli se, että saatoin tehdä havainnot hyväksyvässä ilmapiirissä, kevyesti, arvostelematta ja arvottamatta. Vain katsottiin, yksin ja yhdessä. Minulla on muuttunut olo.

Odotukset. Jo useita vuosia olin toivonut. että löytäisin itselleni sopivan tavan opiskella läsnäoloa, meditoida ja tehdä tähän sopivia fyysisiä harjoituksia. Ihan lähelle jo pääsin: naapuriporukassa olemme jonkin aikaa tehneet yhdessä shindovenytyksiä ja tiibettiläisiä harjoituksia kukin halunsa mukaan ja nyt olemme päättäneet myös ruveta kehittämään itseämme henkisesti - lähinnä keskustelujen muodossa. Luin Jon Kabat-Zinnin menetelmästä, joka tuntui antavan mahdollisuuden harjoitella juuri sitä mitä tavoittelin, mutta USAanko olisi pitänyt tätä varten lähteä?

Ja sitten löytyi tieto (netistä tietenkin), että Suomessakin on tarjolla juuri noita Kabat-Zinnin kehittämiä tietoisen läsnäolon kursseja. Kun havaitsin, että huhtikuussa oli tarjolla viikonloppukurssi, jolla oli luvassa käytännön harjoituksia, oli helppo tehdä päätös ja ilmoittautua. En edes arvannut, että aihe on ajankohtainen ja siitä on paljon kirjoitettu meillä Suomessakin. Tiesin vain, että tarvitsen tukea, jotten taas kerran anna periksi, kun henkisistä tai fyysisistä harjoituksista tulee liian tylsiä, liian kiihdyttäviä, liian vaikeita tai liian helppoja, ja mitä nyt mieli aina esteeksi keksiikin. Minulla oli siis aivan selvät odotukset: haluan tukea läsnäolon harjoittamiselle!

Ryhmässä ja itsessä. Meitä kokoontui kurssin järjestäjän ja ohjaajan kehopsykoterapeutti Leena Pennasen luokse 16 hengen ryhmä. Tuossa ryhmässä me meditoimme, kuuntelimme itseämme ja toisiamme, teimme lempeitä joogaharjoituksia ja muita havaintoharjoituksia ja ruokailimme. Hiljaisuutta, havaintoja, puhetta ja kuuntelemista, erilaisuutta, samaa, tuttua ja outoa olivat nuo päivät täynnään. Ohjaaja antoi kysymyksillään suuntaa oivalluksillemme - vaikkapa siitä, miten paljon ohjaudumme omista sisäisistä rajoituksistamme ja luuloistamme käsin.

Ryhmässä pysyimme siis koko ajan; itsessä pysyminen oli jo paljon vaativampaa. En ollut ainoa, jonka mieli ehti jonkin harjoituksen aikana analysoida asioita, käväistä kaukomailla, muistella tunnetiloja ja yleensäkin siis tehdä kaikkea muuta kuin pysytellä läsnä. Ohjaajan ääni palautti läsnäoloon, ja lyhyetkin läsnäolon hetket olivat sitten pysäyttäviä. Vähitellen olo alkoi olla rentoutunut ja turvallinen. Oli hätkähdyttävää havaita että stressin syyt löytyivät hyvin läheltä omaa ajattelua, ja että niihin voi päästä käsiksi. – Yhteinen arviointi kurssin annista kertoi, että suurin osa, ellei jokainen, toivoi voivansa jatkaa muodossa tai toisessa.

Tästä eteenpäin voin jatkaa itsekseni kurssin kokemusten, ohjeiden ja kahden CD:n turvin. Olen varautunut siihen, ettei eteneminen suinkaan ole aina helppoa – mutta onko elämäni tähänkään asti ollut? Meillä on mahdollisuus osallistua ryhmän tapaamiseen alkukesästä ja saada lisäohjausta sekä tukea. On myös mahdollista jatkaa ensi vuonna laajemman kurssin turvin. Kunhan tässä nyt ensin nämä ensimmäiset viikot...

Mitä tässä olisi kinesiologille? Tämä viikonloppu sopii erinomaisesti antamaan aikaa ja tilaa olla itsensä kanssa tietoisesti ja lempeästi. Varsinkin niille, jotka hoitavat muiden tasapainoa ja terveyttä, tämä on hyvä tapa irtautua ja kuulla itseä. Lisäksi kurssi auttaa harjoittamaan meille kaikille tärkeitä taitoja kuten myönteistä kuuntelemista tai omien impulssien, tarpeiden ja uskomissysteemien tunnistamista. Tämä kaiken voi antaa tapahtua itselle sopivassa tahdissa ja omalla tavalla. Menetelmään liittyvä kuunteleminen, sallivuus ja tilan tekeminen jokaisen prosesseille tukee osaltaan oivallisesti kinesiologin työtä, ja niiden hyvää tekevän vaikutuksen voi tällä kurssilla kokea ikään kuin omissa nahoissaan.

Kenelle voisin suositella: Kiinalaisen viisauden mukaan ei kannata rukata toimivaa kelloa. Mutta jos tunnet halua kehittää uusia ulottuvuuksia itsessäsi, itsesi parempaa ymmärtämistä ja tasapainoisempaa otetta elämään, tästä voisit aloittaa!

Kurssi oli: Rentoutus ja stressinhallinta-kurssi Helsingissä, kurssipaikka Center for Mindfulness, 18.-20.4.
Yhteystietoja: www.mindfulness.fi tai leenapennanen (at) web.de

Lukemista: Jon Kabat-Zinnin teokset varmaan ovat kaikkikin antoisia. Juuri stressinhallinnasta kertoo monin tapaus selostuksin Täyttä elämää –niminen kirja (ISBN 9525534405). Ohjaajamme suositteli myös Sharon Salzbergin teosta Lempeyden tie – kumouksellinen onnellisuuden taito (ISBN 952-9842-77-5). Sen toin mukanani; lempeyden tie tuntuu oikein kutsuvalta (ja minulle tarpeelliselta).

© Leena Pennanen 2006 | Rentoutus ja stressinhallinta